perjantai 28. maaliskuuta 2014

Taistelija

Viikon itsesääliaika takana. Sitä tuli pelättyä, että paljonko painoa moisesta määrästä suklaata ja peiton alla itkeskelystä kertyi mutta vastaus oli tällä kertaa pyöreä 0. Sen sijaan tuo viikko antoi minulle enemmän kuin otti. Elämänhalu nousi jälleen.

Minusta tulee jälleen se taistelija, joka vuosi sitten olin. Minä en anna minkään ulkopuolisen lannistaa – en sydänsurujen, en masennuksen, en väsymyksen… en edes sen kun minua kohdellaan epäreilusti. Minä aion taistella siitä, mikä on minun.

Uudet tuulet puhaltavat. Olen nyt laskenut irti tämän kevään osalta opinnoista, mutta pääsin työhaastatteluun koskien kesätyötä Tykkimäellä. Nyt vain toivotaan, että todella pääsisin sinne. Saisin kokea itseni hyödylliseksi ja ansaita elantoni. Tämä vanhempien siivellä eläminen, kun kuitenkin tuntuu pahalta.

Jotakin mitä todella kaipaan elämääni on rakkaus. Sitä että saisin tuntea suuria tunteita ja saisin niille vastakaikua. Minä ja iänikuiset pilvilinnani. Niistä on ollut tähän asti lähinnä riesaa, mutta jonakin kauniina päivänä toivoisin niistä koituvan voimavaraa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että ensin pitää hankkiutua itse niin henkisesti kuin fyysisestikin kuntoon, ennen kuin mikään moinen voisi olla edes mahdollista.

Eteisen kenkähyllyssä nukkuva pikkumies sen sijaan on ollut minua kohtaan oikein ihana. Näin kevään tullen poju on raahannut minua entistä pidemmille lenkeille ja onhan tuolla auringonpaisteessa mukava kävellä joen rannalla. Kunhan vähän lämpenee niin pitää alkaa harkita juoksulenkkejä Einsteinin kanssa. Lappeenrannan ja Joensuun näyttelyihin on junnuluokkaan ilmottauduttu ja jännityksellä odotetaan mitä viralliset näyttelyt tuovat tullessaan.

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Kahden kilon kivi vierähti sydämeltä

Vähän valoisampaa lauantaita. Jotakin on tapahtunut. Ainakin se, että minut on monen osapuolen toimesta vapautettu opiskeluista toistaiseksi. Virallinen sairasloma alkanee ensikuun alkupuolella. Silti on ehkä vielä turhaa uneksiakkaan kunnon voimat pois treenaamisesta, kun pelkästään sängystä ylös nouseminen on voimat pois treenaamista. 
Paino kuitenkin heti lähti putoamaan kun sen avoimesti ilmoitin. Nyt on sitten empiirisesti todistettu, että kivi sydämellä painaa 2kg. Tänään mennään siis lukemissa 98kg ja alaspäin tullaan. 

Einstein se alkaa olla jo aikuinen kooltaan, mutta ei todellakaan mieleltään. Vielä tosi pentumainen pikkuherra on ja saan siitä vielä toistaiseksi nauttia. Ilmoitin pienen juuri toissapäivänä Lappeenrannan näyttelyyn junioriluokkaan ja kesällä taidetaan seilata vielä muutamat muutkin näyttelyt.

Vielä ei ole vision visiota siitä, minkä laittaisin itselleni motivaattoriksi kymmenen tahi kahdenkymmenen kilon päähän. Jos sinulla on ideoita, kerrohan. :)

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Kyllä, minäkin olen vain ihminen

Tässä jo usean kuukauden ajan olen miettinyt, mitä tehdä tälle blogille. En ole kehdannut kirjoittaa, kun ei ole mennyt hyvin.

Kaikki meni silloin hyvin kun olin avoin, joten päätin juuri puoli minuuttia sitten jatkaa sillä linjalla ja aloittaa uudelleen.

Sairastuin syksyllä masennukseen ja epäterveelliset elämäntavat palasivat lohtusyömisen mukana vaivihkaa. Kuntosalikortti on, mutta sitä ei uupumuksen keskellä jaksa käyttää. Unohdan syödä ja syön sitten nälkääni ihan mitä sattuu pitkin päivää.

Tänä aamuna häpesin. Painoin 100kg. Kaikki tullut takaisin ja koko viime vuoden raskas työ heitetty hukkaan.

Nyt minä tarvitsen apua. Tsemppausta ja halauksia, jotta jaksaisin nousta tästä kuralätäköstä jossa olen maannut nyt puoli vuotta.

torstai 2. tammikuuta 2014

Joulu

Tarvitseeko sitä muuta sanoa.. Mutta Einstein kyllä nautti olostaan ja minä otan niskasta itseäni kiinni ja raahaan ihteni salille jahka Joensuuhun pääsen.



Tammikuussa noin 22-vuotis synttäreitten kunniaksi olisi aikomus myös vetäistä tämä:



torstai 7. marraskuuta 2013

Ryhtiliike

Masennuksessa on vellottu nyt ihan tarpeeksi ja se asia alkaa jo olla hoidossa. Nyt on aika ottaa ryhtiliike ja aloittaa seuraava haaste vastaan. Tänään 7.11. minä päätän 93kg painoisena lähteä jälleen uudelleen pudottamaan. Tavoitteeksi laitetaan, että vappuna oltaisiin lukemassa 85kg. Vähän alle puoli vuotta aikaa ja kahdeksan kiloa. Tänään siis kuntosalikortti uusintaan.


Einsteinille kuuluu hyvää. Poju on pitänyt minut kaikesta huolimatta liikkeellä. Jätkä on kasvanut todella paljon ja alkaakin olla aikuisen kokoinen jo. Nappisilmä saa minut hymyilemään kaikesta huolimatta.


keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Uupumus iski

Flunssa...

Toisaalta tekosyy eikä ainoa syy millään tasolla. Painoa tullut taas takaisin. Hävettää. Nyt ollaan lukemassa 92kg TAAS.

Ahdistaa. Enkö minä pääsekään näistä kiloista eroon. Entä jos kohta ollaan taas siellä 100kg tuntumassa. Tuntuu melkein pahalta kun ihmiset kehuvat "laihtumistani" kun kiloja on tullut takaisin. 

En jaksaisi kuntoilla. Pennun kanssa kaikki on vaikeampaa. Lenkkikaverista tuleekin kunnollinen lenkkikaveri varmaan vasta tammikuussa ja silloinkin on Einsteinin mielestä varmaan liian kylmä. 

Koulu ei suju, ei jaksa, ei pysty. Miten siis jaksaisin olla kuntosalilla. 

Itken enkä saa mitään aikaan. 

Haaste

Rakas Eveliina haastoi minut tekemään tämän :) kiitos haasteesta! Vastasin nyt kaikkiin niihinkin mihin sinäkin vastasit kun oli niin kivoja kysymyksiä nekin. 

Haasteen säännöt ovat seuraavanlaiset;

1. Kiitä antajaa ja linkkaa bloggaaja jolta haasteen sait
2. Vastaa kysymyksiin
3. Keksi 11 uutta kysymystä
4. Valitse viisi blogia joilla on alle 100 lukijaa ja kerro se heille jättämällä kommentti

1. Miten rentoudut?
Rentoudun katsomalla hyviä elokuvia lämpöisen viltin alla. Taikka sitten kirjoitan tarinoita. Sellaista pääasiassa pään tyhjentämistä. Rentoudunhan minä kuntosalillakin, mutta se on jonkin verran erilaista.

2. Mikä oli lapsuuden haaveammattisi?
Lapsuudessa halusin luokanopettajaksi. Tai oikeastaan aluksi halusin maatalon emännäksi. Ystäväni asui maatalossa tuolloin ja ihailin hänen äitiään. Kuten huomaatte, suunnitelmat ovat hieman muuttuneet matkan varrella.

3. Kolme asiaa jotka haluaisit saavuttaa elämäsi aikana?
Elämäni rakkaus, perhe (oli se kuinka pieni hyvänsä) ja lämmin koti.

4. Bravuurisi keittiössä?
Kanapasta taikka sitten soija-lasagne.

5. Ikävin kotityö?
Tiskit. Jos rakastat minua, teet ne puolestani. Oikeastaan ylipäätään kaikki kotityöt ovat ikäviä.

6. Suosikkikirjasi?
Niitä on niin paljon, mutta kai pitää lojaaliuden nimissä nostaa ykköseksi fantasiakirjallisuuden isän John Ronald Reuel Tolkienin teoksista Hobitti.

7. Tv-ohjelma jota et voi sietää? Miksi?
Salatut Elämät. Ei sarjassa muuten vikaa ole, mutta tuntuu pahalta kun nuoret äidit katsovat sitä pienien lasten kanssa. Jo ala-aste ikäiset katsovat kyseistä ohjelmaa ja minusta se ei ole rakentavaa niin nuorille.

8. Parasta ulkonäössäsi?
Silmät.

9. Jos saisit olla aina tietyn ikäinen, minkä ikäinen olisit? Miksi?
Ehkä 25. Uskoisin että siihen ikään mennessä olen saavuttanut tavoitteeni niin kuntoni kuin painonikin suhteen. Myöskin silloin elämä on sopivasti vakautunut. (Nauran tälle varmaan 25-vuotiaana)

10. Mistä iloitset?
Iloitsen siitä, kun joku on aidosti läsnä ollessaan kanssani. Laittaa puhelimen äänettömälle ja on vain minua varten. Jakamaton huomio.

11. Mitä odotat?
Odotan rakkautta. Sitä että joku rakastaa minua tällaisenaan. Ei sellaisena joksi muutun ulkonäöltäni. Odotan sellaista miestä vierelleni, joka rakastaa minua kaikesta huolimatta. Tukee minua kaikessa mitä teen ja kantaa minua silloin kun minä en jaksa.

Even Kysymykset;

1. Lempi tv-kanavasi?
Nelosta tulee seurattua varmaan eniten, mutta aamu alkaa AamuTV:llä ykköseltä <3
2. Rakkain aarteesi?
Taitaa se tuo tuhiseva karvaturri tällä hetkellä olla.
3. Sano kolme sanaa jotka tulevat juuri nyt mieleesi?
Ikävä, rakkaus, unelma (kertoo enemmän tilanteesta kuin laki sallii)
4. Inhokki hedelmäsi?
Avokado, en ymmärrä mitä ihmiset siinä maistaa. Miusta se on tosi pahaa
5. Kuvaile itseäsi 4 sanalla?
Ikuinen haaveilija ei luovuta
6. Kuvaile tätä päivää 2 sanalla?
Kipeä ja väsy
7. Lempi vuodenaikasi?
Talvi
8. Oletko mielestäsi kypsä ikäiseksesi?
Olen joissakin asioissa, mutta toisissa olen ihan pieni lapsi.
9. Rakastatko äitiäsi?
Ehdottomasti, joskin aina se ei ole helppoa.
10. Mitä ötökkää inhoat yli kaiken?
Punkkeja. Niitä on ikävä irroitella koiran turkista.
11. Tykkäätkö pinaattikeitosta?
Pidin, en pidä enää.

Rikon sääntöjä... en jaksa keksiä uusia kysymyksiä, ehkä myöhemmin.