Kyllähän se lähti, kun sille lähti jotakin tekemään. Alkuun vähän kehon herättelyä käymällä vähän pitemmillä lenkeillä koiran kanssa ja vähän kevyempää saleilua noin alkuun tottakai. Tuijottelin myös vähän sitä kaikkea mitä suuhun panin, mutta kyllähän sinne myös moskaa päätyi. Pyydän jo nyt anteeksi tekstin tulvaa, mutta suosittelen lukemaan loppuun asti, sillä sieltä löytynee odotettu ylläri :)Mansikat on hyviä! Täytynee tänään tai huomenna käydä taas hakemassa lisää :) Ei mulla muuta tuosta kuvasta.
Niistä uusista tuulista jotakin. Minuun otti yhteyttä yksi blogini lukijoista, paikallinen urheilija joka tahtoi auttaa minua tässä projektissa. Otin tietysti avun vastaan ja pidin ruoka/uni/treeni-päiväkirjaa myös hänelle. Kummasti tuli korkeampi kynnys syödä mitään herkkuja, kun joku oikeasti syynää kaiken sen mitä viikon aikana on mahaansa mättänyt. Palautetta sain myös ruokavalioni yksipuolisuudesta. Päivärytmi oli myös ajoittain hanurillaan ja rutiinia syömisen suhteen ei ollut. Herkut johtuivat siitä kropan mielestä oli aika syödä jotakin, mutta kun aamiaista/lounasta/välipalaa/päivällistä ei kuulunut ajoissa niin tottahan siitä sokerin, rasvan ja suolan valtava tarve tulee.
Kaikelle voidaan kuitenkin tehdä jotakin! Tämä ihana auttajani tekee minulle nyt ruokaohjelman ja treenisuunnitelmia. En voi muuta sanoa kuin kiitos! Kuinka raskasta tämä olikaan ensimmäisellä kerralla, saati monet tuossa välissä pieleen menneet yritykset yksin. Nyt minun ei tarvitse yrittää enää yksin! :) Tottakai minua jännittää, että miulta kielletään jotakin sellaista mistä pidän tai että elämästäni tulee vaikeampaa kuin mitä se jo nyt on. Mutta minä tarvitsen tätä. Oman hyvinvointini ja jaksamisen takia minun on tehtävä niin paljon nyt, kun vielä pystyn.
Einsteinille kuuluu hyvää joskin nämä helteet ovat käyneet sillekin jo tukaliksi, vaikka se lämmöstä pitääkin. Vedestä pikkukaveri ei pidä, mutta olen minä sen silti käynyt uittamassa ettei se ihan läkähtyisi. Einsteinillä on edessään iso näyttelyrupeama. Ensin on Sawo Show Kuopiossa (3 kansainvälistä koiranäyttelyä), sitten on TerriEri Helsingissä (Terrierien erikoisnäyttely ja tänävuonna World Terrier Show) ja tämän jälkeen viikonlopulle osuukin Maailman Voittaja Helsingissä. Kaikista näistä tuloksia odottelen innolla sillä pojusta on kasvanut upea enkkuterrieri.
Ja tästä upeasta enkkuterrieristä ehkäpä tulee lähivuosina isä! Tuli tuossa juteltua yhden kasvattajaystävän kanssa siitä, että tarvitsisin ulkoisenkin motivaattorin tähän painonpudotukseen. Mikä olisikaan sen parempi motivaattori kuin se, että saisin koiranpennun enkä mitä tahansa koiranpentua, vaan Einsteinin pojan… Edisonin :)
