Viikon jälkeen

Odottelin nyt ensimmäisen viikon loppuun ennenkuin tänne kirjoittelin, vaikkakin painon puolesta olisin voinut jo aiemminkin. Tänäaamuna herättiin lukemissa: 95,5kg eli -1,5kg.

Olen löytänyt liikunnan uudelleen ja pitkästä aikaa (sitten ala-asteen neljän ensimmäisen luokan ja sitä edeltäneen esikoulun ja kerholiikunnan) nautin liikunnasta. Kävin ostamassa sauvakävelysauvat ja pitää sanoa niiden palvelleen jo ensimmäisen lenkin aikana koko rahan edestä. Olen löytänyt siis lajini!

Tänään on uintipäivä ja olen siitä iloinen. Toki muutakin liikuntaa tulee, mutta 1000m uinti on aina ollut mulle jotenkin sellainen mukavin tapa liikkua. Olen vaan sellainen jääräpää, että kun päätän uida tonnin niin tonninhan minä uin!

Sitten Einstein-asioihin. Kävin Kouvolassa ollessani ostamassa kaulapannan ja hihnan pienelle. Mikä vaan väri käy, kunhan on punainen. (No se nyt vaan sopii mustalle koiralle tosi hyvin) Samalla otettu selvää hieman rodusta lisää ja oltu yhteydessä kasvattajiin. Erityisen iloiseksi tulin eilisillan juttutuokiosta kasvattajan kanssa. En malta odottaa huhtikuuta, jolloin menen tapaamaan häntä koiranäyttelyyn ja tapaamaan mahdollisesti Einsteinin emää :)

Olen todella kiitollinen niin monien tuesta. Paino on ollut minulle tabu ja olen sitä piilotellut pukeutumalla niin, ettei se näy. Nyt se ei enää ole ja hyvä niin!

Kiitos tästä viikosta ja palaillaan toivottavasti pikapuoliin :)

Aivan alussa

Olen kamppaillut painoni kanssa koko elämäni. Olen tullut kiusatuksi sen takia, mikä ei ole yhtään helpottanut painon pudottamista, vaan pahentanut itse alkuperäistä ongelmaa. Huuto "Läski!" lievästi ylipainoiselle yksitoistavuotiaalle on itseään toteuttava ja pian ollaankin siinä tilanteessa, että ikää on 21 vuotta ja painoa 97kg. Painoindeksini mukaan olen vaikeasti ylipainoinen ja jos en nyt tartu härkää sarvista, näyttää vaaka jo kohta kolmea numeroa kilojen kohdalla.

Nyt on tehtävä jotakin!

Liityin keventäjiin ja laitoin tavoitteekseni olla elokuun loppuun mennessä lukemassa 77kg. Puolivuotta ja 20 kiloa. Parin päivän kuluttua motivaatio kuitenkin pomppasi tappiinsa, kun äitini päätti tukea tätä unelmaani toisella unelmallani. Jos saan pysyttyä tavoitteessani niin kotiini muuttaa pieni punamusta-musta otus – Englanninkääpiöterrieri. Koira, jota olen jo pitkään salaa haaveillut itselleni.

Aloitin jo heti pohtimaan pikkuiselle nimeä. Pinnalle nousivat: Korppu, Dorka, Newton, Ressu,... ja Einstein. Mitäpä siinä fysiikanopettaja-opiskelijalla enää olikaan miettimistä. Einstein tästä pikkuisesta tulee.

Lisäksi jokaisesta pudotetusta kilosta palkinnoksi saan ostaa yhden esineen Einsteinille. Elokuun loppuun mennessä siis tähän blogiin on ilmaantunut 21 esinettä ja 21 postausta, kun luetaan mukaan tämä. Täältä voitte siis seurata edistymistäni ja olla tsemppaamassa minua kohti kevyempää ja pienempää minua.